Uuno Kailas ja Suomalainen rukous



Inspiraatio tämänkertaiseen blogiin tuli siitä, että Uuno Kailaan syntymästä tuli viime viikolla (29.3.) kuluneeksi 110 vuotta. Kailas oli jälleen näitä traagisia runoilijakohtaloita (moniongelmaisia, sanottaisiin kai nykyään): äärettömän kurja lapsuus, tukahdutettu homoseksuaalisuus, skitsofrenia ja lopulta ennenaikaiseen kuolemaan johtanut keuhkotuberkuloosi. Huolimatta (tai johtuen) ristiriitaisesta ja kuohuvasta kaksoiselämästään runoilija tuotti jälkipolville kestäviä aarteita, joista tunnetuin on Herran siunauksesta mukailtu Suomalainen rukous, joka on Taneli Kuusiston säveltämänä myös suomalaisen mieskuorolaulun käytetyimpiä ja rakastetuimpia esimerkkejä, joita lukemattomat kuorot kautta Suomen varsinkin Itsenäisyyspäivän tienoilla esittävät. Omassa kuorossanikin, vaikka isänmaallinen ohjelmisto vaihtelee ja uudistuu, perussettiin kuuluvat aina Suomalainen rukous, Oi kallis Suomenmaa ja Finlandia-hymni.

Taneli Kuusisto

****

Uuno Kailas syntyi Frans Uuno Salosena siis 29.3.1901 (sukunimi muuttui Kailaaksi virallisesti vuonna 1924). Äidin kuolema ja isän kyvyttömyys huolehtia pojastaan johtivat jo aikaisin siihen, että ankaran uskonnollinen isoäiti otti vastuun pojan kasvatuksesta siten, että sijoitti tämän milloin minkäkin sukulaisen hoiviin. Koko elämänsä Kailas oli hyvin aktiivinen erilaisissa isänmaallisissa riennoissa, ollen mm. mukana epäonnistuneella ns. Aunuksen retkellä, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Aunuksen Karjala ja muodostaa Suur-Suomi. Retken jälkeen Kailas muutti "opiskelemaan" Helsinkiin, mutta käytännössä ei suorittanut mitään, vaan hankki leipänsä mainosmiehenä ja toimittajana, lisäksi hän teki käännöksiä.1920-luvun loppupuolella hän sairastui skitsofreniaan, siitä toivuttuaan (?) hänessä todettiin keuhkotuberkuloosi, jota hoitamaan hän muutti Nizzaan, jossa kuoli viikkoa ennen 32-vuotissyntymäpäiväänsä 22.3.1933.

****
Suomalainen rukous syntyi osana Itsenäisyyspäiväksi 1930 kirjoitettua kolmiosaista runosarjaa Isänmaan päivä ja oli syvästi uskonnolliselle tekijälleen hyvin rakas. Kun hänen ystävänsä, teatterineuvos Eino Salmelainen ennusti, että sitä lausutaan vielä kirkossa, Kailaan silmät kyyneltyivät liikutuksesta. Hänhän ei ollut monestakin syystä kovin suosittu kirkon piirissä.
Suomalaisen rukouksen sävelsi Suomen silloisessa musiikkielämässä erittäin keskeinen persoona Taneli Kuusisto ja sen ensiesitys oli viisi päivää ennen talvisodan syttymistä Helsingin Messuhallissa pidetyssä suuressa isänmaallisessa juhlassa. Lopullisesti laulu vakiinnutti paikkansa, kun se esitettiin radiossa sen jälkeen, kun ulkoministeri Väinö Tanner kertoi radiopuheessaan Talvisodan rauhan syntymisestä ja sen ehdoista.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
****
Kuoroversiossaan Kuusisto käytti Kailaan runon 1. ja 3. säkeistöä. Kun Siunaa ja varjele otettiin mukaan virsikirjaan 1986 (virsi nro 584) , Niilo Rauhala muokkasi myös runon toisen säkeistön laulettavaksi. Alkuperäisessä Kailaan versiossa tämä vähemmän tunnettu toinen säkeistö kuului:

Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat,
kunnes armosi alla
kukkivat roudan maat!
Vaivassa vaeltaneihin,
Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat!
****
Kailaan muusta isänmaallisesta tuotannosta tunnetuin lienee 1931 ilmestynyt runo "Rajalla", joka alkaa:

Raja railona aukeaa
edessä Aasia, Itä.
Takana länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

****
Kailaan mieskuorolle sävelletystä tuotannosta näkyy runoilijan monipuolisuus, helminä muiden joukossa mm. Ilkka Kuusiston säveltämä "Pieni syntinen laulu" (tässä mielestäni näkyy hyvin isä ja poika Kuusiston ero säveltäjinä; isällä monumentaalisempaa ja hartaampaa, pojalla pieniä, usein humoristisia tunnelmakuvia elävästä elämästä) ja Juha Holman kaunis joululaulu "Näkyjen yö", johon Holma on ottanut Kailaan pidemmästä runosta valoisan joulu-osuuden ja jättänyt pois synkemmän pääsiäisteeman. Käsittääkseni tämä "Näkyjen yö" on alun perin tehty koulun joulujuhlaan yhteislauluksi, sen jälkeen säveltäjä on tehnyt siitä hienon sovituksen mieskuorolle ja soitinyhtyeelle, jossa varsinkin huilun ja sellon sävelkulut ovat hivelevän kauniita. Tallensin sen itselleni ajoissa YLE:n Arkistosta Inari Nuuteron "Laulua kuorossa"-ohjelmasta viime joulun seuduilla. Silloin esiteltiin Holman johtaman tamperelaisen mieskuoro Laulajien joululevy, eli ainakin siltä levyltä piisi löytyy. En tiedä, löytyykö muualta levytettynä.

Ilkka Kuusisto

Mitä muita? Ainakin Mieskuoroliiton edellisten mestarimerkkilauluvaatimusten valinnaiseen osuuteen kuului Eero Sipilän Kailaan tekstiin tekemä "Palava laulu":

Polun talvisen päähän päätyi
ja hangelle jääksi jäätyi
eräs vaeltaja täältä.
- Vaan laulu soi hänen päänsä päältä

Se soi ja - hulmuten paloi.
Ja nukkujan otsalle valoi
se seppelen tulta.
Se kimmelsi niinkuin kruunun kulta.

****
 Kailaaseen palatakseni, hänen kaikesta huolimatta optimistista ja nöyrää asennettaan kuvaa runo "Paljain jaloin", josta leikkaan otteen tähän lopuksi:

Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.

Silloinkin, kun
tuska syvin
viiltää, virkan:
Näin on hyvin.