Laulu leivon soi

Kevät alkaa tulla ja sadat maamme kuorot valmistelevat vappu- ym. muita kevätesiintymisiään. Kevään perusohjelmistoa mieskuoroilla (ja muillakin) on vanha tuttu "Laulu leivon soi" ja on soinut jo kohta puolitoistasataa vuotta.  Sulasolin keskustelupalstalla on jo toista vuotta ollut vastaamatta nimimerkki Tryggven kysymys laulun alkuperästä. Saanen lainata:
"Tämän klassisen kevätlaulun säveltäjäksi mainitaan F. O. Frieberg, mutta kaksi asia vaivaavat:
Mikä oli herran etunimet? Ruotsissa vaikutti 1800-luvulla säveltäjä Frans Alfred Frieberg, mutta tämä F. O. on nuorempaa polvea, ja oletettavasti Suomessa asunut, koska on säveltänyt suomenkieliseen tekstiin.
Se tuo minut toiseen kysymykseeni: Kuka on sanoittanut k.o. teoksen? Frieberg itse?"

Mitä epäselvää tässä muka on? Lukemattomat kuorot ovat julkaisseet oman versionsa tästä, aina säveltäjänä F.O.Frieberg. Kun googlaat netistä, saat kymmeniä ja kymmeniä tapauksia, aina sama vastaus. Ja Laulu-Miesten punainen kirja: F.O.Frieberg. Jopa Mieskuoroliiton perusmerkkilevy 80-luvulta antaa saman vastauksen. Mutta, mutta...  Tryggven kysymys onkin ihan aiheellinen? Taavi Hahlin Ylioppilaslaulujen kakkosvihon ensimmäisessä painoksessa vuonna 1873 säveltäjän nimi onkin Fernberg, eikä "Laulajan lippu (Lippusemme kohouupi)"-piisin tekijä F.A.Frieberg. Samassa kirjassa on myös ruotsinkieliset sanat tälle "Vårsång"-laululle alkaen "Lärkan slår i skyn". Tällä yhdistelmällä eli Fernberg - Lärkan slår i skyn löytyykin ruotsinmaalaisista diskografioista ko. Laulu leivon soi. Kymmenen vuotta myöhemmin 1885 ilmestynyt uusi painos Ylioppilaslaulujen kakkosvihosta kertoo sisällysluettelossaan säveltäjäksi edelleen Fernbergin, mutta laulun kohdalla lukeekin nyt F.O.Frieberg.
Kuka sen sitten on suomentanut? Käännös on nykymuodossaan jo 1873 ja Hahl itse sanoo esipuheessaan valaisevasti: "Suomennokset ovat osittain muiden, osittain omia tekemiäni." Ota siitä sitten selvää. Itse vedän kuitenkin edellisestä johtopäätökset (kunnes joku viisaampi toisin todistaa): F.O.Friebergiä ei ole olemassakaan tämän laulun säveltäjänä, eikä se liene myöskään F.A. Suomentajaksi voisi epäillä Aleksanteri Rahkosta, joka oli Hahlin "hovitekstintekijöitä", niinkuin nykyään modernisti sanotaan, ja jonka suomennoksista osa on säilynyt jälkipolville. Hahlin omat eivät ole oikein olleet kestäviä.
*************
Muuten laulun esittämisestä, itse bassona olen aina vierastanut sitä, että pätkä "Kuules kuinka käkö kauno" vedetään niinkuin se olisi ainoa bassojen ikinä saama soolopätkä. Senhän pitää vain taustalla pianissimossa rytmittää tenorien kaunista(?) terssilaulua.
**********
Lopuksi tähän lauluun liittyvä alatyylinen juttu, jonka on kertonut ikiteekkari ja Dipolin kyläpäällikkö Ossi Törrönen hauskoissa "Ossin lässyt"-muistelmissaan. Jos jollekin tulee herne helposti nenään, jättäköön lukematta:
"Kuten tunnettua, on Flooran päivä toukokuun 13. myös Teekkarikylän vuosipäivä.
Erään tällaisen juhlan aikana satuin seisomaan monikymmenmiehisen PK:n (vert. Polyteknikkojen Kuoro) vieressä, joka uljaana kajautti ilmoille iki-ihanan kevätlaulunsa: "Laulu leivon soi, kevät alkaa tulla." Tätä juttua ei olisi lainkaan syntynyt, ellei korviini olisi sattunut lähinnä minua seisovan parin kolmen PK:laisen oma versio kyseisestä laulusta. He lauloivat suuren kuoron sekaan tekstiä: "Lauri leivän söi, p:ka alkaa tulla." Seiso siinä sitten vakaana ja arvokkaana vuosijuhlassa."
Ettei vain olisi Villa Hummerheimin miehet olleet asialla.